Sairausajan palkka ja sairauspäiväraha
Työntekijällä, joka on ollut vähintään kuukauden ajan ruotsalaisen työnantajan palveluksessa tai työskennellyt vähintään 14 päivää yhtäjaksoisesti, on sairastuessaan oikeus sairausajan palkkaan sairausjakson 14 ensimmäiseltä päivältä. Ensimmäinen päivä on karenssipäivä, jolta ei makseta korvausta. Oikeus sairauspäivärahaan on rajattu 364 päivään. Pitempään tai vakavasti sairaana olevilla on kuitenkin mahdollisuus saada sairauspäivärahaa pidemmältäkin ajalta. Työkykyä seurataan säännöllisesti sairauspäivärahakauden aikana. Tätä kutsutaan kuntoutusketjuksi.
Minkä suuruinen korvaus on?
Sairausajan palkka on 80 prosenttia palkasta 2.–14. sairauspäiviltä. Kahden viikon sairauden jälkeen työntantaja ei enää ole velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa. Tällöin työntekijä voi hakea sairauspäivärahaa Försäkringskassanista. Työnantaja tekee sitä varten ilmoituksen Försäkringskassaniin.
Mitkä määräykset siihen liittyvät?
Försäkringskassan päättää oikeudesta sairauspäivärahaan. Työsuhteessa olevien ja yksityisyrittäjien sairauspäivärahan laskemista koskevat eri säännöt. Sairauspäiväraha lasketaan työsuhteesta riippuen joko tunti-, päivä-, tai kalenteripäiväperusteisesti. Työntekijä voi työstä poissaolostaan riippuen saada joko neljäsosan, puolet tai kolme neljäsosaa sairauspäivärahasta tai koko sairauspäivärahan. Försäkringskassan päättää oikeudesta sairauspäivärahaan ja määrittelee, voiko henkilö työskennellä kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti sairaudesta huolimatta. Työkyvyn alentumisen todistamiseksi Försäkringskassaniin täytyy toimittaa lääkärintodistus viimeistään sairausajan kahdeksantena päivänä.
Sairaus- ja aktivointikorvaus
Sairauskorvausta voidaan maksaa 30-64-vuotiaille henkilöille, jotka sairauden tai vamman vuoksi ovat pysyvästi työkyvyttömiä. Edellytyksenä on, että kaikki mahdollisuudet työhön paluuseen on tutkittu ja työkyvyn katsotaan olevan pysyvästi heikentynyt.
Aktivointikorvausta voidaan maksaa 19-29-vuotiaille, jotka ovat sairauden tai vamman vuoksi työkyvyttömiä. Senkin edellytyksenä on, että kaikki työskentelymahdolllisuudet on tutkittu.
Minkä suuruinen korvaus on?
Sekä sairaus- että aktivointikorvaus koostuvat aiempiin tuloihin perustuvasta ansiosidonnaisesta korvauksesta. Aiempia tuloja vailla olevilla tai pienituloisilla on oikeus takuukorvaukseen.
Työtapaturma
Työtapaturmavakuutus käsittää kaikki ansiotyössä käyvät työntekijät, toimeksiantojen toteuttajat ja yksityisyrittäjät. Työtapaturmavakuutuksesta voi saada korvausta, jos joutuu tapaturmaan työpaikalla tai työmatkalla. Korvausta on mahdollista saada joko sairauspäivärahana, elinkorkona tai hoitokustannuskorvauksena. Myös omaisilla voi kuolemantapauksissa olla oikeus elinkorkoon.
Terveydenhuolto ja hammashoito
Ruotsissa kirjoilla olevat tai maassa työskentelevät Pohjoismaiden kansalaiset kuuluvat yleisen terveyden- ja hammashuollon piiriin. Jokaisen käynnin yhteydessä maksetaan yleensä potilasmaksu. Alueelliset maakäräjät hallinnoivat terveydenhuoltoa. Ruotsissa hammashuolto on potilaalle maksuton siihen vuoteen saakka, jolloin tämä täyttää 19 vuotta. Sen jälkeen siirrytään hammashuoltovakuutuksen piiriin, mikä tarkoittaa, ettei potilaan tarvitse itse maksaa kaikkia hammashoidosta aiheutuvia kustannuksia. Potilas maksaa potilasmaksun ja Försäkringskassan korvaa loppuosan.